Tapahtumamme ovat kaikille avoimia, uudet ystävät ovat aina tervetulleita mukaan!
Kalevalaisten Naisten Liiton valitsema teema vuodelle 2025 on Louhen metsä. Vuosi 2025 on Kalevalaisten Naisten Liiton 90-vuotisjuhlavuosi.
Eilisen essut
Kauniita ja moniin käyttötarkoituksiin valmistettuja vanhoja esiliinoja näytteillä
Rovaniemen Kansalaistalolla
(Rovakatu 23)
13.1.–28.2.2025
ma–pe klo 9.30–14.00
Aloitamme vuoden 2025 toiminnan Eilisen essut -näyttelyn avajaisilla Rovaniemen Kansalaistalolla (Rovakatu 23). Esillä on pääasiassa 1950- ja 1960-lukujen vyötäröesiliinoja, mutta myös muutama lasten essu ja ruudullisia vanhanajan kokoessuja. Olette lämpimästi tervetulleita avajaisiin torstaina 16.1.klo 15. Essujen omistaja Päivi Rantanen kertoo keräilyharratuksestaan ja lisäksi Saara Mustonen esittelee muutaman esiliinansa. Tilaisuuden tunnelmaan sopii erittäin hyvin, että pistät tullessasi essun eteen! Avajaiset ovat kaikille avoimet, joten voit pyytää ystävän mukaan.
Taiteilija Reidar Särestöniemen syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta. Korundissa järjestetään torstaina 23.1. klo 12–15 juhlavuoden seminaari, joka myös striimataan. Sama iltana pidetään Rovaniemen taidemuseossa Sukuni juuret ovat yöauringon maassa -näyttelyn avajaiset. Näyttely on esillä toukokuun loppuun asti, ja Kalevalaisten on tarkoitus tutustua siihen opastettuna maaliskuussa.
Taiteilija Reidar Särestöniemen syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta. Korundissa järjestetään torstaina 23.1. klo 12–15 juhlavuoden seminaari, joka myös striimataan. Sama iltana pidetään Rovaniemen taidemuseossa Sukuni juuret ovat yöauringon maassa -näyttelyn avajaiset. Näyttely on esillä toukokuun loppuun asti, ja Kalevalaisten on tarkoitus tutustua siihen opastettuna maaliskuussa.
§§§ Helmikuussa on perinteisesti pidetty yhdistyksemme vuosikokous. Niin nytkin, päivämäärä ma 17.2. klo 17 kannattaa jo merkitä muistiin. Kokouspaikka on Kansalaistalolla.
TAPAHTUNUTTA vuonna 2024
Rovaniemen teatterilla lauantaina 14.12. näimme ja koimme Saiturin joulu -esityksen. Näytelmä oli uskollinen Charles Dickensin alkuperäiselle tarinalle. Lontoon monenkirjavat kohtalot 1800-luvun puolivälissä kuljettivat meitä onnelliseen loppuun asti.
Torstaina 28.11 tutustuimme teatterin taianomaiseen maailmaan kulissikierroksella. Perehdyimme esitysten valmistamiseen, näimme Saiturin Joulun kulisssit ja puvut lähietäisyydeltä.
22.10. Väärtissä Ritva-Elina Pylväs esitteli uutta kirjaansa Kotkan jäljet taivaalla. Romaani kertoo kahdesta perheestä, jossa on kolmen sukupolven edustajia. Perheiden kautta aukeaa tarina jälleenrakennusajan kaksikielisen kaupungin elämästä, varsinkin Karjalasta muuttamaan joutuneiden evakoiden kokemana.
10.9. valokuvaaja Kaisa Sirén kertoi galleriansa Villa Vinkkelin taustoista ja opasti Suoma ja Raimo Yli-Suvannon näyttelyyn Jääilluusioita ja metsäsinfoniaa. Maalausten ja veistosten aiheista kuvastuu vastuu luonnon monimuotoisuudesta.
21.5. Sisko Ylimartimon aiheena oli Iloista matkailua nuoruuden lempikirjojen parissa. Sisko kertoi L.M. Montgomeryn (1874–1942) elämästä ja erityisesti kahdesta hänen luomastaan kirjasarjasta: Annasta ja Runotytöstä.
24.4. Liiton hallituskummimme Virpi Knuutinen Oulun Kalevalaisista kertoi tuoreesta Kalevalan kulttuuriperintötunnuksesta sekä Louhen luontolupauksesta. Hän esitteli myös aiheeseen hyvin sopivasti romaanin Suomaa ja tietokirjan Puut puhuvat, minkä jälkeen oli aikaa keskustelulle.
Maaliskuussa kokoonnuimme 19.3. pääkirjaston kokoushuoneeseen runopiiriin, jonka veti äidinkielenopettaja Tuula Saraniemi. Taitavasti ohjatun harjoituksen avulla kaikki saivat valkoiselle paperille syntymään kaksi erityyppistä runoa.
29.2. järjestimme yhdessä kirjaston kanssa pääkirjaston Lapponica-salissa luennon. Prof. emer. Vuokko Hirvosen aiheena oli Moniääninen runous – huomioita saamelaisten naislyyrikoiden tuotannosta.
Esitelmä valotti saamelaiskulttuuria monipuolisesti.
|
28.2 olimme vieraana Päiväkoti Väinämöisen Kalevalan päivän juhlassa. Lapset pienimmistä eskareihin asti esittivät ja leikkivät perinneleikkejä. |
Vuosikokous järjestettiin Rovaniemen pääkirjaston kokoushuoneessa maanantaina 12.2. Puheenjohtajana jatkaa Sisko Ylimartimo. Jäsenmaksu päätettiin pitää edelleen 30 euron suuruisena. Tilaisuuksista ilmoitetaan Uuden Rovaniemen Seuratoiminta-palstalla.
TAPAHTUNUTTA vuonna 2023
|
|
Keskiviikkona 13.12. kokoonnuimme Korundiin, jossa tutustuimme oppaan johdolla Rovaniemen taidemuseon Kuvan kutojat -näyttelyyn ja söimme lounaan. Yllätyksenä saimme Rovaniemen kaupungin kulttuuripalveluilta palkintona kulttuurielämyksen, jonka toteutti hoivamuusikko Siina Toimela. Lopuksi arvottiin Kalevala Korun joulukoriste.
|
Tiistaina 21.11. FT Pälvi Rantala piti pääkirjaston Lapponica-salissa luennon otsikolla Me valvojat. Tutkimusmatka unettomuuden historiaan. Tilaisuus järjestettiin yhdessä kirjaston kanssa.
Maanantaina 2.10. järjestettiin pääkirjaston Lapponica-salissa luento Esiäitien perintö – Rovaniemen kansallispuvun vaiheita. Rovaniemen naisen kansallispuku täytti tänä syksynä 70 vuotta. Hanketta edistivät paikallisesti Rovaniemen Kalevalaiset Naiset ja Käsityökoulu. Pukuinnostus alkoi kuitenkin jo 1910-luvulla. Rovaniemen kalevalaiset esittelivät luennolla pukukokonaisuuden sekä sen vaiheita ja taustaa. Tilaisuus oli osa Vanhustenviikon ohjelmaa.
Kuvakertomuksia-osassa on esitys Rovaniemen vanhasta naisen kansallispuvusta!
Kuvakertomuksia-osassa on esitys Rovaniemen vanhasta naisen kansallispuvusta!
Maanantaina 4.9. Kalervo Pääkkö piti Potkurissa luennon Kalevalan Kullervosta. Tilaisuus järjestettiin yhdessä Rovaniemen seudun Karjaseuran kanssa, ja se oli osa Rovaniemi-viikkoa.
75-vuotisjuhlat 16.8.
Sateisena keskiviikko-iltapäivänä täytti 39 hengen suuruinen joukko kalevalaisia ja heidän kavereitaan Ylikunnarin pirtin. Ohjelmallisen osuuden aloitti Lea Poikela esittämällä kalevalatyylisen runon lapsuusajoistaan. Sisko Ylimartimo muistutti puheessaan mieliin yhdistyksemme historian tärkeimpiä saavutuksia. Ansiomerkin saajille luovutettiin merkin lisäksi ruusu; Vieno Lehtonen piti kiitospuheen. Hannu Rahikaisen kaksirivismusiikkiesityksen jälkeen olivat vuorossa täytekakkukahvit. Kahvittelun lomassa oli aikaa seurusteluun ennen makkara- ja salaattitarjoilua. Juhlan tunnelma oli tiivis ja kotoinen.
Jäseniltaa vietettiin tiistaina 2.5. Potkurin Tervas-salissa. Kerroimme muistoja siitä, miten kukin on tullut mukaan yhdistykseemme. Monet nimesivät henkilön, joka oli pyytänyt tai vetänyt heidät mukaan toimintaan. Erityisen hyvinä kokemuksina muisteltiin retkiä ja isompia juhlia. Illan vetäjänä toiminut Maarit Simoska näki haasteellisena yhteisöllisyyden katoamisen vaikutukset yhdistystoimintaan
Tarjolla oli kahvit ja arpojakin myytiin.
Jäseniltaa vietettiin tiistaina 2.5. Potkurin Tervas-salissa. Kerroimme muistoja siitä, miten kukin on tullut mukaan yhdistykseemme. Monet nimesivät henkilön, joka oli pyytänyt tai vetänyt heidät mukaan toimintaan. Erityisen hyvinä kokemuksina muisteltiin retkiä ja isompia juhlia. Illan vetäjänä toiminut Maarit Simoska näki haasteellisena yhteisöllisyyden katoamisen vaikutukset yhdistystoimintaan
Tarjolla oli kahvit ja arpojakin myytiin.
KANSALLISPUKUJEN VÄLITYSKOKEILU
Rovaniemen Kalevalaisten sihteeri Päivi Rahikainen sai vuodenvaihteessa kaksi yhteydenottoa, joissa haluttiin luopua kansallispuvusta tai ostaa sellainen. Näin syntyi ajatus paikallisesta välityskokeilusta. Tavoitteena oli, että pukua pääsee sovittamaan ennen ostopäätöstä – toisin kuin esim. nettiostosten yhteydessä.
Kokeilusta tiedotettiin Uusi Rovaniemi -lehdessä helmikuun lopussa. Tarkemmat ohjeet osallistumisesta olivat kotisivuilla. Maaliskuussa sihteerille tuli ilmoitukset 14:sta myytäväksi tarjotusta puvusta. Niiden tiedot koottiin listaksi kotisivuille. Lisäksi laadittiin kuvallinen markkinointitiedote, jota lähetettiin sähköpostitse eri tahoille ja tulostettuna ilmoitustauluille; lopulta Facebookin ryhmien kautta tieto kulki parhaiten. Halukkaiden ostajien ja myyjien yhteystietoja välitettiin huhtikuun ajan. Rovaniemen pukuja oli tarjolla neljä, Tuuterin ja Koillismaan pukuja kaksi kumpaakin sekä lisäksi Koiviston, Orimattilan, Lapuan ja Hämeen puvut sekä Kuortaneen ja Alavuden (kuoro)puvut.
Rovaniemen puvut herättivät kiinnostusta, mutta muut puvut eivät juuri lainkaan. Kokeilun kautta saatiin myytyä yksi melko täydellinen Rovaniemen puku ja toisesta puvusta osia. Hintapyynnöt olivat yleensä ottaen hyvin kohtuullisia. Vaikka kansallispuvun ”tuunaamiset” ja esimerkiksi hameen ostaminen käyttövaatteeksi ovat nykyisin ainakin harrastajien suosiossa, ei tämä suuntaus innostanut kuin yhtä ostajaa. Näytti siltä, että pukuhankinnalle täytyy olla käyttö tiedossa, kaappiin sitä ei osteta, ei myöskään lahjaksi. Lisäksi monet esimerkiksi 1950-luvulla nuorten naisten hankkimat puvut ovat kooltaan pieniä eivätkä enää sovi hieman laajempiin mittoihin muotoutuneille vartaloille.
Edellä olevan yhteenvedon laatimisen jälkeen kävi niin, että välitystoiminta jatkui. Heinäkuun alussa kokeilun tuloksista kerrottiin Facebookin kansallispukuryhmässä. Tuolloin heräsi yllättäen melko vilkas kiinnostus myymättä jääneitä pukuja kohtaan. Koska tiedot puvuista olivat vielä Rovaniemen Kalevalaisten kotisivuilla, päätti sihteeri vielä välittää yhteystietoja. Heinäkuun loppuun mennessä oli myyty muualle Suomeen Koiviston puku ja toinen Koillismaan puvuista.
Kokonaisuutena kokeilun tulos näyttää siltä, että kansallispukujen ostajat tavoitetaan parhaiten Facebookin kautta. Oman paikkakunnan pukuja kannattaa kaupitella paikallisten ryhmien kautta, ja muita pukuja valtakunnallisen kansallispukuryhmän kautta.
Rovaniemen Kalevalaisten sihteeri Päivi Rahikainen sai vuodenvaihteessa kaksi yhteydenottoa, joissa haluttiin luopua kansallispuvusta tai ostaa sellainen. Näin syntyi ajatus paikallisesta välityskokeilusta. Tavoitteena oli, että pukua pääsee sovittamaan ennen ostopäätöstä – toisin kuin esim. nettiostosten yhteydessä.
Kokeilusta tiedotettiin Uusi Rovaniemi -lehdessä helmikuun lopussa. Tarkemmat ohjeet osallistumisesta olivat kotisivuilla. Maaliskuussa sihteerille tuli ilmoitukset 14:sta myytäväksi tarjotusta puvusta. Niiden tiedot koottiin listaksi kotisivuille. Lisäksi laadittiin kuvallinen markkinointitiedote, jota lähetettiin sähköpostitse eri tahoille ja tulostettuna ilmoitustauluille; lopulta Facebookin ryhmien kautta tieto kulki parhaiten. Halukkaiden ostajien ja myyjien yhteystietoja välitettiin huhtikuun ajan. Rovaniemen pukuja oli tarjolla neljä, Tuuterin ja Koillismaan pukuja kaksi kumpaakin sekä lisäksi Koiviston, Orimattilan, Lapuan ja Hämeen puvut sekä Kuortaneen ja Alavuden (kuoro)puvut.
Rovaniemen puvut herättivät kiinnostusta, mutta muut puvut eivät juuri lainkaan. Kokeilun kautta saatiin myytyä yksi melko täydellinen Rovaniemen puku ja toisesta puvusta osia. Hintapyynnöt olivat yleensä ottaen hyvin kohtuullisia. Vaikka kansallispuvun ”tuunaamiset” ja esimerkiksi hameen ostaminen käyttövaatteeksi ovat nykyisin ainakin harrastajien suosiossa, ei tämä suuntaus innostanut kuin yhtä ostajaa. Näytti siltä, että pukuhankinnalle täytyy olla käyttö tiedossa, kaappiin sitä ei osteta, ei myöskään lahjaksi. Lisäksi monet esimerkiksi 1950-luvulla nuorten naisten hankkimat puvut ovat kooltaan pieniä eivätkä enää sovi hieman laajempiin mittoihin muotoutuneille vartaloille.
Edellä olevan yhteenvedon laatimisen jälkeen kävi niin, että välitystoiminta jatkui. Heinäkuun alussa kokeilun tuloksista kerrottiin Facebookin kansallispukuryhmässä. Tuolloin heräsi yllättäen melko vilkas kiinnostus myymättä jääneitä pukuja kohtaan. Koska tiedot puvuista olivat vielä Rovaniemen Kalevalaisten kotisivuilla, päätti sihteeri vielä välittää yhteystietoja. Heinäkuun loppuun mennessä oli myyty muualle Suomeen Koiviston puku ja toinen Koillismaan puvuista.
Kokonaisuutena kokeilun tulos näyttää siltä, että kansallispukujen ostajat tavoitetaan parhaiten Facebookin kautta. Oman paikkakunnan pukuja kannattaa kaupitella paikallisten ryhmien kautta, ja muita pukuja valtakunnallisen kansallispukuryhmän kautta.
27.3.2023 Potkurissa Sisko Ylimartimo kertoi runsaan kuva-aineiston kera kiehtovasti Neitsyt Mariasta kuvataiteessa. Rovaniemen seudun Karjalaseura vastasi tilaisuuden kahvituksesta ja Kalevalaiset järjestivät arpajaiset runsain palkinnoin.
23.3.2023 kansallispukukelkkailussa yhdistimme perinneasumme potkukelkkaan, vähintään yhtä perinteiseen kulkuvälineeseen. Kansanpuvut ja potkukelkat ovat ajatonta ja käytännöllistä esivanhempiemme luomaa muotoilua. Tempauksellamme halusimmme kunnioittaa heidän perinteisiä käsityö- ja muita selviytymistaitojaan. Lähtöpaikkana oli Alaruokasen talon piha, josta suunnattiin Koskenrantaan. Tapahtuma oli osa Arctic Design Weekiä. Kuvat: Sisko, Ulla, Päivi
|
|
21.2.2023 Muistituvalla Maarit Simoska kertoi puhuttelevalla tavalla siitä, millaista on muistisairaan elämä. Tilaisuudessa yhdistyksemme deponoi peräpohjalaisen puolinukkaraanun Lapin muistiyhdistys ry:lle. Kalevalaisten Naisten Liitto lahjoitti tämän raanun Rovaniemen Kalevalaiset ry:lle viime joulukuussa. Ns. Marskin raanu on kudottu Rovaniemen Naiskotiteollisuuskoulussa vuonna 1950.
Vuosikokous pidettiin 6.2.2023 Rovaniemen kaupunginkirjastolla. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat. Hallituksesta oli erovuorossa peräti neljä jäsentä, jotka kukitettiin kokouksen lopuksi, samoin kuin vuosikokouksen puheenjohtaja. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Sisko Ylimartimo. Hallituksessa jatkaa neljä jäsentä, ulkopuolisena toimii lisäksi rahastonhoitaja.
TAPAHTUNUTTA vuonna 2022
TAPAHTUNUTTA vuonna 2022
JOULUINEN LOUNAS KORUNDISSA
Lucian-päivänä 13.12. olimme jouluisella lounaalla Kulttuuritalo Korundin kahvilassa. Maittavien ruokien lisäksi saimme nauttia jouluisesta runosta ja klarinettisävelmistä. Edellisten vuosien tapaan arvoimme Kalevala Korun joulukoristeen - tänä vuonna se on nimeltään Kalevankarhu.
Lucian-päivänä 13.12. olimme jouluisella lounaalla Kulttuuritalo Korundin kahvilassa. Maittavien ruokien lisäksi saimme nauttia jouluisesta runosta ja klarinettisävelmistä. Edellisten vuosien tapaan arvoimme Kalevala Korun joulukoristeen - tänä vuonna se on nimeltään Kalevankarhu.
TARINAILTA POTKURISSA
Yhteistyössä Rovaniemen seudun Karjalaseuran kanssa järjestimme 7.11. Potkurissa tarinaillan. Kirjailija Ritva-Elina Pylväs kertoi romaanistaan Aunuksen pääskyset Sisko Ylimartimon haastattelemana. Tilaisuudessa saimme myös musiikillisen yllätyksen. Paikalla oli 33 tyytyväistä kuulijaa.
KALEVALAISTEN VIERAILU ARKTIKUMIIN
Tutustuimme torstaina 27.10. Arktikumissa kahteen pohjoisen käsityöperintöä esittelevään näyttelyyn. Lapin maakuntamuseo on koonnut Rovaniemen seudun maalauskoristeisista arkuista näyttelyn Kapion arvoinen arkku.
Talon galleriatiloissa on esillä Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan opettajien ja opiskelijoiden toteuttama näyttely Elsa Montell – Taidekutomo Lapin Raanu. Dosentti Sisko Ylimartimon avajaispuhe on Kuvakertomuksia-osiossa.
MARJETANPÄIVÄNÄ PÖYKKÖLÄSSÄ
Tuuletimme kansallispukuja sunnuntaina 17.7. Pöykkölässä Rovaniemen kotiseutumuseolla Marjetanpäivänjuhlassa.
Kiitämme kaikkia, jotka esittelivät pukujaan!
Viereisessä kuvassa Perä-Pohjolan puku, jossa juhlaesiliina ja juhlahartiahuivi. Miehillä Rovaniemen puvut, tynnyrin vieressä Antrean ja Tuuterin puvut.
Kuvat Rainer Hiuspää, Kuvaraito
Tynnyrikuva Sisko Ylimartimo
KESÄRETKI VANTTAUSJÄRVELLE
7.6. olimme kesäisellä retkellä Vanttausjärvellä Saariniemen tilalla. Isäntäväki on tehnyt suuren työn kunnostamalla vuonna 1862 perustetun torpan rakennuksia ja pihapiiriä! Pääsimme maistelemaan myös lohikeittoa ja Vanttausjärven kampanisuja,
Saariniemen perinnetilasta löytyy lisätietoa osoitteessa https://www.saariniementila.com/.
Saariniemen perinnetilasta löytyy lisätietoa osoitteessa https://www.saariniementila.com/.
|
NUORI PRIITU -ILTA POTKURISSA
Vietimme 9.5. Potkurissa yhteistä iltaa Rovaniemen Seudun Karjalaseuran kanssa. Kuvittaja Ulla Etto kertoi Nuori Priitu -kirjasta, joka sijoittuu Rovaniemelle talveen 1917-1918. Sarjakuvakirjaa on myynnissä Arktikumissa ja Rovaniemen kotiseutumuseolla Pöykkölässä. Kuvassa Ulla Eton kuvitusta Nuori Priitu -kirjasta. |
|
SATUPUU JA MUITA TÄKÄNÖITÄ -NÄYTTELY
Satupuu ja muita täkänöitä -näyttely oli esillä Rovaniemen kaupunginkirjaston aulassa 30.3.–24.4.2022. Kaikkiaan esillä oli kuutisenkymmentä erilaista täkänää. Täkänöitä lainaksi antaneita oli nelisenkymmentä. Heille ja samalla meille kalevalaisille oli opastustuokioita torstaina 31.3. kello 15–17. Kaikille avoimia Täkänä tutuksi -opastustuokioita oli 6.4 ja 20.4 klo 15-17. Kiitokset kaikille kävijöille!
Täkänä on kaksinkertainen ja yleensä kaksivärinen kudonnainen, jossa kankaat vaihtavat paikkaa ja kiinnittyvät toisiinsa kuvion kohdalla. Täkänä on kuvioiltaan kontrastivärinen, toinen väri on usein musta tai valkoinen.
Saimme runsaasti yhteydenottoja, ja kiitämme kaikkia, jotka lähettivät kuvia ja tietoja täkänöistä. Niistä vanhimmat oolivat 1940-luvulta ja uusimmat 1980-luvun alusta, pienimmät neliömäisiä 30-senttisiä, kookkain yli kaksi metriä korkea. Oli hapsullisia ja ilman hapsuja. Monet ovat perittyjä, lahjaksi saatuja tai itse kudottuja, jotkut kirpputorilta hankittuja.
Suomen käsityön museon avulla saimme lisää tietoja täkänöiden nimistä, suunnittelijoista ja ajoituksista.
Satupuu ja muita täkänöitä -näyttely oli esillä Rovaniemen kaupunginkirjaston aulassa 30.3.–24.4.2022. Kaikkiaan esillä oli kuutisenkymmentä erilaista täkänää. Täkänöitä lainaksi antaneita oli nelisenkymmentä. Heille ja samalla meille kalevalaisille oli opastustuokioita torstaina 31.3. kello 15–17. Kaikille avoimia Täkänä tutuksi -opastustuokioita oli 6.4 ja 20.4 klo 15-17. Kiitokset kaikille kävijöille!
Täkänä on kaksinkertainen ja yleensä kaksivärinen kudonnainen, jossa kankaat vaihtavat paikkaa ja kiinnittyvät toisiinsa kuvion kohdalla. Täkänä on kuvioiltaan kontrastivärinen, toinen väri on usein musta tai valkoinen.
Saimme runsaasti yhteydenottoja, ja kiitämme kaikkia, jotka lähettivät kuvia ja tietoja täkänöistä. Niistä vanhimmat oolivat 1940-luvulta ja uusimmat 1980-luvun alusta, pienimmät neliömäisiä 30-senttisiä, kookkain yli kaksi metriä korkea. Oli hapsullisia ja ilman hapsuja. Monet ovat perittyjä, lahjaksi saatuja tai itse kudottuja, jotkut kirpputorilta hankittuja.
Suomen käsityön museon avulla saimme lisää tietoja täkänöiden nimistä, suunnittelijoista ja ajoituksista.
Julisteessa yksityiskohta Maija Kolsi-Mäkelän 1950-luvulla suunnittelemasta Satupuu-täkänästä.
Kuva 1: Maija Kolsi-Mäkelän suunnittelemia täkänöitä. Vasemmalta Satupuu, Kotipolku, Puutarhassa ja Kesäinen leikki.
Kuva 2: Näyttelyä pystytetään.
Kuva 3: Kalevalaisia opastustuokiossa.
Kuva 4: Kalevalaisia tutustumassa täkänänäyttelyyn.
Kuva 2: Näyttelyä pystytetään.
Kuva 3: Kalevalaisia opastustuokiossa.
Kuva 4: Kalevalaisia tutustumassa täkänänäyttelyyn.
Toinen ripustus oli esillä 11.4-24.4.22. Kiitokset kummankin ripustuksen reippaille talkoolaisille!
Kuva 1: Toinen ripustus tekeillä
Kuva 2: Ripustus oli tehtävä tarkasti, jotta mahdollisimman moni kaunis tekstiili mahtui mukaan
Kuva 3: Toisen ripustuksen väriloistoa
Kuva 1: Toinen ripustus tekeillä
Kuva 2: Ripustus oli tehtävä tarkasti, jotta mahdollisimman moni kaunis tekstiili mahtui mukaan
Kuva 3: Toisen ripustuksen väriloistoa
| vintageajan_helmi.pdf |
| mediatiedote.pdf |
| 1._ripustuksen_luettelo__1_.docx |
| 2._ripustuksen_luettelo.pdf |
Kalevalaista kirkkopyhää vietettiin 6.3.2022 Rovaniemen pääkirkolla. Tekstin lukijat ja kolehdin kerääjät olivat jäseniämme.
Vuosikokous pidettiin 24.2.2022 klo 17.30 Rovaniemen kaupunginkirjastolla. Vuosikokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat ja sääntömuutosehdotus.
VUOSI 2021
Kalevalaisten Naisten Liiton valitsema teema vuodelle 2021 oli Metsän henki – veden voima.
Lue Kuvakertomuksia välilehdeltä artikkeli Vellamon valtakunta - vesi saduissa ja myyteissä, jonka Sisko Ylimartimo on kirjoittanut.
Lue Kuvakertomuksia välilehdeltä artikkeli Vellamon valtakunta - vesi saduissa ja myyteissä, jonka Sisko Ylimartimo on kirjoittanut.
Vietimme 8.12.21 Lähteentien Pirtillä jouluisen ja lämminhenkisen illan tarjoilun ja ohjelman merkeissä. Musiikista vastasivat nuori harpisti Toivo Tervaskanto ja hänen äitinsä kanttori Ruusu Tervaskanto. Lisäksi kuulimme jouluevankeliumin vuoden 1548 Uuden Testamentin mukaan. Tarjoiluna oli riisipuuro sekahedelmäkeiton kera sekä torttukahvit. Illan päätteeksi Alli Korva lausui Eino Leinon Kulkuset-runon.
26.10.21 kokoonnuttiin Lähteentien Pirtille ”Pirta-pirskeisiin”. Kalevalaisten Naisten Liiton julkaisema Pirta-kulttuurilehtemme (myös jäsenlehtemme) täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Sisko kertoi Pirtaan kirjoittamistaan 15 jutusta. Alli lausui Syysmetsässä-runon. Pullakahvien jälkeen Tellervo esitteli vanhoja kankaankudontaan liittyviä pirtoja eli kaiteita. Illan päätteeksi saimme vielä Päivin pikakurssin pirtanauhan kutomiseen.
28.9. 21 Päivi Rantanen kertoi mukaansatempaavasti Viola Kuoksa-Wavesta, joka oli kirjailija, taiteilija, Rovaniemen Kalevalaisten Naisten ensimmäinen puheenjohtaja ja aktiivisesti mukana monessa muussakin yhdistyksessä. Hänen elämänvaiheidensa kautta päästiin tutustumaan myös Rovaniemen historiaan.
Kuvassa Päivi Rantanen esittelee Viola Kuoksa-Waven kuvaa.
7.9.21 tuuletettiin kansallispukuja Rovaniemen kotiseutumuseolla Pöykkölässä. Tilaisuudessa esiteltiin Rovaniemen puku sekä osallistujien pukuja: viisi karjalaista ja neljä länsi- tai pohjoissuomalaista pukua sekä Utsjoen saamenpuku. Lisäksi kuulimme metsäaiheisen runon Kalevalasta sekä kaksirivisen hanurin soittoa.
Tilaisuus oli osa Rovaniemi-viikon ohjelmaa. Rovaniemi-viikosta on YouTubessa koostevideo, jossa on välähdyksiä myös tästä tilaisuudesta! Pääset katsomaan videon linkistä: Rovaniemi-viikko 2021 - Koostevideo - YouTube
